Elina Lammi
lammi.elina (ÄT) gmail.com
-------------------------------
Blogissa seurataan australiankelpie Milan pentuprojektin etenemistä.
Lämpö laski tuossa päivällä, alimmillaan mittasin sen olevan 36,6 (on toki voinut mittailujen välillä käydä alempanakin). Nyt lämpö on noussut taas päälle 37 asteen. Päivällä ei enää oikein ruoka maistunut, vähän Mila maisteli, mutta jätti lähes kaikki syömättä. Iltaa kohti on levottomuuskin lisääntynyt. Mila ajoittain läähättelee ja käy petaamassa pentulaatikossaan. Välillä tyttö taas on ihan rauhallinen ja lepäilee.
Mutta etiäpäin mennään... Jännää :)
Huisia, nyt alkaa loppu lähestyä!
Milan vointi on aika tukala, tyttö lähinnä makoilee ja välillä ähkii ja vilkuilee mahaansa. Välillä se yrittää vielä innostua leikkimään, mutta liikkuminen on lyllertämistä ja se hengästyy helposti.
Olen mittaillut muutaman päivän ajan Milan lämpöjä ja ne ovat nyt lähteneet laskuun! Aiemmin lämpö on ollut 37,5-37,7, tänään mitattuna 37,1 - 37,0, eli alaspäin ollaan menossa. Synnytys siis lähestyy! Milalla on tänään ollut lisäksi maha löysällä, ja ruokahalukin on heikentynyt. Ruoka-annos on pitänyt jakaa useammalle kerralle, Mila jaksaa hädin tuskin syödä 2dl kerralla, tänä aamuna se jätti ensimmäistä kertaa ever pari nappulaa syömättä. Toistaiseki Mila on ihan rauhallinen, eikä vaikuta levottomalta eikä vielä "tee pesää".
Tässä pari kuvaa tältä päivältä. Kuvat eivät mielestäni tee Milalle täysin "oikeutta", vaan se näyttää livenä paljon isommalta!


Vertailukohdaksi vielä päivä astutusten jälkeen otettu kuva.

Taas on viikko hurahtanut. Astutuksesta on nyt 7 vko (laksen näitä päiviä toisesta astumisesta). Mila voi edelleen hyvin, mutta lepoa tyttö kaipaa aina vain enemmän. Milalle näyttää nyt riittävän ihan hyvin päivittäiset lyhyehköt hihnalenkit. Kyllä se metsässäkin jaksaa liikkua, mutta vaikuttaa tyytyväiseltä lyhyempiin tytön nukutuslenkkeihinkin. Pientä tottista teen sen kanssa aina välillä, mutta siinäkin huomaa, ettei pitkäkestoista jaksamista enää löydy, joten pidän treenit ihan lyhyinä ja iloisina - muutama toisto jotain hauskaa. Mila kuitenkin selvästi nauttii tekemisestä ja on intopiukkana kun alamme treenata. Ruokahalu Milalla tuntuu olevan loputon. Melkein aina kun keittiössä jotain tapahtuu, tulee Mila kärkkymään josko hänellekin irtoaisi suupala. Vähän Mila on kyllä päässyt lihomaankin, kylkiluiden päälle on tullut pikkaisen pehmikettä. Mutta ihan hyvä niin, Milalla kun ei ollut yhtään liikaa ennen astutusta. Nyt kylkiluiden päällä on vähän pehmeyttä, mutta ne tuntuvat silti.
Ai niin, pentujen liikkeet tuntuvat jo mahan läpi :D Eli ei taida olla vain läskiä masussa :)
Viime viikonloppuna Mila pääsi vielä uimaankin. Ai että se nautti! Mila on kyllä sellainen vesipeto. Nytkin piti minun päättää milloin riittää, Mila olisi uinut varmaan pidempäänkin. Nyt saa jäädä uintihommatkin tauolle.
Mila on saanut nyt oman pentulaatikonkin. Kuten arvasin, ensimmäinen laatikkoon pyrkivä koira oli Dino (ja toisena laatikkoon oli menossa junior handlerimme Tinja, 10kk) :D Oviaukkoon tehty ovi onkin tarpeen, muuten Dino valtaisi laatikon pesäkseen. Mila pääsee kuitenkin vielä reunankin yli ja lähempänä synnytystä huone suljetaan muilta koirilta. Nyt saavat muutkin koirat vielä liikkua keittiössä, mihin laatikko siis sijoitettiin. Mila menee aina välillä laatikkoon lepäilemään ja eiköhän se lähempänä synnytystä vielä enemmän kotiudu sinne. Otan tässä joku päivä kuvia laatikosta ja laitan tänne.
Tässäpä muutama kuva tältä päivältä


Olenkohan tiine, vai olenko vain ollut ruoka-aikaan kotona? : )
Astutuksesta on viisi viikkoa, ja Milan maha on alkanut selvästi kasvaa. Mahalinja on laskenut ja ylhäältäkin katsottuna mahan seutu on levinnyt. Nisät ovat myös selvästi turvonneet.
Mila voi oikein hyvin, ruoka maistuu ja energiaakin riittää. Kyllä Mila huomattavsti normaalia rauhallisempi on, mutta kun aletaan treenata, jaksaa se vielä ainakin innostua. Näinä hellepäivinä Mila tosin mieluummin makoilee varjossa kuin on aktiivisesti toimintaa hakemassa. Ja kun tekemisestä tulee tauko, tai mitään erityistä ei tapahdu, käy Mila lepäämään.
Milalle on aloitettu penturuuan antaminen, tosin tällä viikolla se on saanut sitä sekaisin oman ruokansa kanssa totuttelua varten. Vähitellen siirrytään pelkkään penturuokaan.
Milan maha näyttää nyt, 35 vrk, tältä

Tänään oli Milalla ultraäänitutkimus jossa Mila todettiin tiineeksi! Pullat ovat siis uunissa ja taikina kohoaa :D Toimitusaika penneleillä on vko 24.
Varmaa lukumäärää pennuista ultralla on vaikea sanoa, saattavat piiloutua ja olla päällekäin tai jonkun saattaa laskea pariin otteeseen, ja jokunenhan saattaa vielä hävitäkin. Tällä hetkellä laskimme kuitenkin kohdussa olevan useampia pentuja ja jos kaverit masussa pysyvät, pitäisi meille tulla ihan hyvän kokoinen katras. Pennut vaikuttivat olevan sijoittuneen hieman enemmän vasemmanpuoleiseen kohdunsarveen ja runko-osaan, oikeassa sarvessa oli vähemmän pentuja.
Milalla on nisätkin hieman turvonneet, ja minun mielestäni mahakin on hieman levinnyt. Nyt vain aletaan pikkuhiljaa kasvatella masua. Agilitystä Mila jäi jo tauolle, mutta iloista tokoilua ja lenkkeilyä jatketaan Milan jaksamisen mukaan.
Mila on joko vahvasti valeraskaana, tai sitten tiine :)
Ulkoisesti ei neidissä vielä näy mitään, mutta rauhoittunut se on jo. Tokotreeneissä Mila kävi tauolla ihan itsekseen lököttelemään ja katselemaan kaukaisuuteen, normaalisti treeneissä se on koko ajan tuntunut olevan tekemistä odottavassa tilassa. Kyllä se nytkin ihan innolla teki ja oli mukana, mutta rauhoittui huomattavasti normaalia nopeammin kun mitään ei tehty.
Eilen otin Milan mukaan agilitytreeneihinkin ja tein sen kanssa pientä mukavaa pätkää. Suoraa ja vähän kaarretta oikein minimini hypyillä. Tehdessä siitä löytyi virtaa, joskin se tuntui normaalia kuuliaisemmalta ja vähemmän sinkoavalta. Agilityssäkin se jäi lähelle odottelemaan kun neuvottelin koutsin kanssa - normaalistihan se lähtee painamaan pitkin kenttää ja touhuaa omiaan.
Kotonakin Mila tuntuu lepäilevän normaalia enemmän, eikä välttämättä ole aina ensimmäisenä ovella ulos lähdössä. Ja hellyydenkipäkin se on ollut.
Joko se on valeraskas tai tiine, tai sitten minä vain kuvittelen... :D
Ensi viikon tiistaina menemme ultraan, ja silloin saadaan tietää tulevan kesän ohjelma - pentuja vai treeniä, toivottavasti ensin mainittua :D